Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | |||||
| 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 |
| 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 |
| 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 |
| 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
| 31 |
Kasvavan Espoon talousahdinkoon helpotusta omista rahastoista
Kasvavan Espoon talousahdinkoon helpotusta omista rahastoista
Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) on säädetty kansalaisten perusoikeuksista. Perustuslain 19 §:n 1. mom. säädetään, että; ” Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”
Perustuslain 19 §:n 3. mom. säädetään seuraavasti; ” Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”
Kuntalain ( 17.3.1995/365 ) 2 §:n 1. mom. määrätään kunnan tehtäväksi hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät.
Kuntalain 2 §:n 3. mom. määrätään seuraavasti; ” Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.
Kunta ei voi päättää esimerkiksi verotulojen vähenemisen johdosta jättää toteuttamatta Suomen perustuslaissa säädettyjä niitä perusoikeuksia, joiden toteuttamisvelvollisuus on säädetty erityislainsäädännöllä kunnan tehtäväksi. Näin ei voi menetellä myöskään Espoo.
Espoo on tähän saakka kohtuullisesti selvinnyt laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisesta. Tosin viranomaiset (mm. oikeusasiamies) ovat joutuneet puuttumaan joitakin kertoja ilmenneisiin laiminlyönteihin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on perustamisensa ja uusien tehtäviensä myötä jo tehostanut ja edelleen tehostaa merkittävästi viranomaisvalvontaa. Tämä on juuri nyt erityisen välttämätöntä, jotta huolenpitoa ihmisistä ei lyödä laimin, tai niin kuin sanonta kuuluu, että”kaveria ei jätetä”.
Espoon verotulot putosivat, mutta palvelutarpeeseen on vastattava
Kun nyt myös Espoon verotulot ovat pudonneet vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmassa arvioidusta, on uusien päätösten aika. On joko nostettava espoolaisten verotusta, otettava lainaa, leikattava mahdollisia kuluja, käytettävä aiempia suunnitelmia enemmän Espoon omia rahastoituja varoja tai tehtävä näitä kaikkia toimenpiteitä.
Espoolaisten perusoikeudet on voitava kuitenkin turvata tässäkin tilanteessa. On myös vältettävä niiden virheiden uudistaminen joita 1990- luvun laman aikana myös Espoossa ”säästöleikkauksina” tehtiin ja joista nyt maksetaan kalliisti.
Erityisesti nyt tulee turvata koko taloussuunnitelma- ja valtuustokauden ajan riittävä rahoitus lasten ja nuorten tasapainoisen kehittymisen kaikkien edellytysten toteuttamiseksi, sairaanhoidon oikea-aikaisen ja laadultaan vaikuttavan saatavuuden varmistamiseksi~sekä vanhusväestön laadukkaan ihmisarvoa kunnioittavan hoidon ja hoivan riittävän tarjonnan järjestämiseksi.
Espoon erilisinä taseyksikköinä olevista rahastoista tukea ahdinkoon
Peruspalvelujen järjestämisen toteuttamiseksi tässä Espoon päättäjät ja virkajohdon yllättäneessä verotulojen poikkeuksellisessa alenemistilanteessa tulee ottaa uudelleen päätettäväksi ” Peruspalvelujen kehittämisrahaston” ja ”Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston” säännöt. Rahastojen sääntömuutoksin voidaan mahdollistaa Espoossa järkevin taloudellinen tapa rahoittaa yhteisöveron tuoton romahtamisesta syntynyt tulojen menetys välttämättömien kulujen ja investointien rahoittamiseksi.
”Peruspalvelujen kehittämisrahastoon” on rahastoitu vuonna 2002 energiayhtiön myynnistä saadut tulot. Rahaston sääntöjä tulee muuttaa siten, että tässä talouden poikkeustilanteessa rahaston varoja voidaan muutoinkin kuin pelkän tuoton osalta käyttää myös peruspalvelujen ja niiden kehittämisen rahoitukseen. Rahastoa on suunniteltu purettavan 2009 – 2011 kunakin vuonna 30 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelma tulisikin laatia vuosia 2010 – 2012 koskien siten, että rahastoa voidaan tarvittaessa purkaa tässä poikkeustilanteessa palvelujen rahoituksen sitä edellyttäessä nyt suunniteltua suuremmalla euromäärällä vuosittain.
” Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon” on rahastoitu vuonna 2006 energiayhtiö E:ON Finland Oyj:n osakkeiden myynnistä saadut tulot. Sääntöjen mukaan rahaston tarkoituksena on varmistaa kaupungin peruspalveluinvestointien ja maanhankinnan rahoitusta pitkällä aikavälillä. Rahaston tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen.
Rahaston pääoma säilytetään sääntöjen mukaan vähintään alkuperäisen suuruisena. Rahaston tuottoja voidaan sääntöjen mukaan käyttää valtuuston päätöksin, mutta vasta silloin kun edellä mainitun ”Peruspalvelujen kehittämisrahaston” varoja ei enää ole käytettävissä. Siihen saakka rahaston tuotoilla kartutetaan sääntöjen mukaan rahastoa.
Päättäessään tämän rahaston säännöistä 13.2.2006 Espoon valtuusto ei voinut tiedostaan tätä nykyistä ja yhä pahenevaa talouslamaa. Nyt on uusien arviointien ja johtopäätösten aika. Myös tämän rahaston sääntöjä tulisi muuttaa siten, että näitä rahastoituja varoja ja niiden tuottoa voidaan valtuuston päätöksellä käyttää tällaisessa taloustilanteessa talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä investointien ja kulujen rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus tulisi olla siihen saakka kunnes Espoon verotulot saavuttavat reaalisesti asukasta kohden laskettuna vuoden 2007
deflatoidun verotulojen määrän. Tämän jälkeen voidaan, mikäli verotulot edelleen asukasta kohden laskettuna nousevat, kasvattaa jälleen rahastoja vaiheittain alkuperäiseen deflatoituun euromäärään jälleen "pahoina päivinä" käytettäväksi.
| ||