Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | |||||
| 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 |
| 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 |
| 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 |
| 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
| 31 |
Etätyön käyttöön otolla suuria menosäästöjä ja pitempiä työuria
Etätyön käytön olennainen lisääminen toisi säästöjä ja pidentäisi työuria.
Työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta etsivät parhaillaan keinoja työurien keskimääräiseksi pidentämiseksi ja samalla keinoja Suomen väestön ja julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämiseksi.
Etätyön käyttöönottaminen laaja-alaisesti toisi yhden vaikuttavan ratkaisumallin näihin ongelmiin.
Informaatiotekniikka antaa mahdollisuuden siirtyä kodissa tapahtuvaan työskentelyyn hyvin laajasti, jos sitä halutaan. Lukuisia erilaisia hallinnollisia töitä, suuri osa asiantuntijatehtävistä, suunnittelua, tutkimusta, myyntityötä, hankintatehtäviä, neuvontaa ym. tehtäviä voidaan tehdä etätyönä omassa kodissa aivan yhtä tehokkaasti tai jopa tehokkaammin kuin määrätylle työpaikalle päivittäin matkustamalla. Informaatiotekniikka antaa tähän kaikki mahdollisuudet. Etätyön laajamittainen käyttöön ottaminen olisi yksi ratkaisukeino.
Siirtyminen omassa kodissa työskentelyyn poistaisi työntekijältä päivittäisen työmatkan siihen tarvittavine aikoineen ja siitä aiheutuvine kustannuksineen. Myös työmatkan aiheuttamat vaarat poistuisivat. Työmatkalla loukkaantuu noin 20 000 työntekijää vuosittain ja työmatkaonnettomuuksissa liian moni työntekijä menettää vuosittain pysyvästi terveytensä tai henkensä. Työmatka ja työpaikka sisältävät myös muita sairastumisriskejä, joten työmatkojen vähentämisellä myös työntekijöiden keskimääräiset terveysolot kohenisivat ja sairastumisriskit vähenisivät. Työntekijälle työmatkakulkemisen pois jääminen merkitsee myös päivittäisen rasituksen merkittävää vähenemistä. Levolle, läheisille ja harrastuksille jää enemmän aikaa.
Etätyön ansiosta ikääntymisen tai sairauden johdosta alentuneenkin työkyvyn omaava henkilö pystyy työskentelemään edelleen tuloksellisesti.
Työnantajalle syntyisi etätyönä työn teettämisestä suuria säästöjä. Työ- ja sosiaalitilojen hankinnasta ja ylläpidosta aiheutuvat investointi-, energia-, puhtaanapito-, vuokra-, vartiointi jne. kulut pienenisivät tai jopa poistuisivat kokonaan. On myös todennäköistä, että erityisesti työntekijöiden lyhytaikaisista sairauksista tai lapsen sairastumisista johtuvien poissaolojen määrä vähenisi huomattavasti. Myös pitkäaikaiset työkyvyttömyydet vähenisivät työpäivien kokonaisrasituksen pienentyessä ja vaikeiden työmatkatapaturmien vähetessä.
Tarvittavan informaatiotekniikan aiheuttamat kustannukset työnantajalle etätyön mahdollistamiseksi ovat vähäinen summa verrattuna niihin säästöihin, joita työnantajalle tällä järjestelyllä syntyisi.
Julkiselle taloudelle etätyön osuuden kasvattaminen työmarkkinoilla mahdollisimman suureen määrään olisi taloudellisilta vaikutuksiltaan erittäin suuri. Vaikutukset olisivat tuntuvia työpaikka- ja liikenneväylärakentamisen tarpeen vähetessä sekä terveydenhoidon ja eläkemenojen kasvun hallinnassa. Työmatkaliikenteen väheneminen poistaisi jo merkittävästi liikenneväylien uusinvestointitarpeita. Se vähentäisi myös energian kulutusta sekä ihmisille ja ympäristölle vaarallisten ja haitallisten päästöjen määrää. Työmatkasukkuloinnin väheneminen hidastaisi sairaudenhoitokulujen kasvua sekä pidentäisi työuria ja alentaisi näin eläkemenojen kasvuvauhtia. Etätyön mahdollisimman laajan käytön ansiosta myös julkisen talouden verotulot kasvaisivat huomattavasti.
| ||