Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | |||||
| 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 |
| 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 |
| 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 |
| 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
| 31 |
Espoon vanhuspalveluihin varattua määrärahaa ei saa leikata
Espoon vanhuspalveluihin varattua määrärahaa ei saa leikata
Espoolaisten 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä tulee seuraavien vuosien aikana nousemaan yli 2000 henkilöllä joka vuosi.
Määrän kasvusta kohdistuu 75 – 110 vuoden ikäisiin noin 600 henkilön lisäys vuosittain tällä vuosikymmenellä. Ensi vuosikymmenellä tämän ikäryhmän määrän kasvu vuosittain on Espoossa keskimäärin noin 1 100 henkilöä.
Tiedämme kokemuksesta, että espoolaisista 75 – 110 vuoden ikäisistä henkilöistä 25 % tarvitsee erityisiä vanhuspalveluja, kuten mm. kotihoitoa, pitkäaikaishoitoa jne.
Siis esim. tänä vuonna ja lähivuosina keskimäärin joka vuosi lisääntyy 150 henkilöllä Espoossa erityisten vanhuspalvelujen tarvitsijoiden määrä.
Nyt Espoon noin 2000 henkilöllä vuosittain kasvava ja ensi vuonna 36 000 henkilön määrän ylittävä 65+ ikäinen väestö tarvitsee myös sellaisia vanhuspalveluja joiden avulla voidaan ennalta ehkäistä erityisten hoiva- ja hoitopalvelujen tarvetta, torjua lamaannuttavaa yksinäisyyttä ja käynnistää oikea- aikaisesti terveyden ylläpitämiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Tällä hetkellä Espoon vanhuspalveluihin suunnatut resurssit eivät ole riittäviä. Talousarvion määrärahat ovat riittämättömät ja siitä on seurauksena erityishenkilöstön suuri puute oikea- aikaisen tarvittavan palvelutoiminnan toteuttamiseksi.
Kaupunki ei tarjoa riittävästi toimintatiloja eikä avustusta myöskään esim. espoolaisten eläkeläisten muodostamille yhdistyksille, jotka voisivat mahdollisuuden siihen saadessaan tarjota eläkeläisille nykyistä kattavammin fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa ja kunkin henkilön maksukyvystä riippumatta kaikille yhdenvertaisesti.
Vanhuspalvelujen määrärahoja olisi siis järkevää oikea- aikaisten väestön tarvitsemien erityisten vanhuspalvelujen tuottamiseksi ja ikääntyneen väestön ennen aikaisen toimintakyvyn menettämisen torjumiseksi lisätä useilla miljoonilla euroilla eikä suinkaan epäviisaasti vähentää.
Vanhuspalvelujen määrärahan 1 miljoonalla eurolla leikkaaminen talousarviosta on epäasiallinen esitys. Sellaista tosiasioilta silmien sulkemista eivät saisi tehdä virkamiehet eivätkä poliittiset päättäjät saa sellaista esitystä hyväksyä.
Vanhuspalvelujen toimintamäärärahataso tulisi määritellä euroina siten, että määrärahat vanhuspalveluihin seuraisivat suhteessa ikääntyneen väestön määrän muutosta Espoossa. Lisäksi tulisi huomioida inflaation ja palkkakehityksen vaikutus määrärahakaudella ja sille siirryttäessä. Tällöin olisi tositietoon perustuva eikä ”eipäs/ juupas”- väittelyyn perustuva toimintamäärärahojen korotustarve tiedossa.
Investointeja tullaan tarvitsemaan vanhuspalvelujen tarpeen kasvun johdosta Espoossa jatkuvasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Niiden tarve, kohdentaminen, käyttöön ottoajankohta ja investointeihin vuosittain tarvittava määräraha tulee määrätä erikseen. Tietenkin vuosittaiseen investointitarpeeseen Espoossa vaikuttaa vanhusten erityispalvelujen tarpeen lisääntyminen ikääntyneen väestön määrän nopean kasvun johdosta.
V.S
| ||